Kasviksia wokkiin ja lautaselle

Elokuu alkoi, mutta tässä tulee vielä viimeiset heinäkuun kasvimaakuulumiset. Aloitin sadonkorjuun papujen ja lehtikaalin osalta eilen. Papuja olen jo odottanutkin, pelkäsin kyllä etten saa niitä tänä kesänä niitä ollenkaan, niin huonolta niiden kasvu näytti, eivätkä pensaspapuni koolla pilattuja olekaan, mutta näyttävät silti jonkin verran satoa tuottavan. Lehtikaalitkin olivat niin täynnä ötököiden syömiä reikiä, että vasta nyt ensimmäinen on kasvanut niin isoksi ja saanut jo reiätttömiä lehtiäkin aikaiseksi, että pääsin sitä käyttämään.

Ja koska en muistanut kuvata korjaamaani satoa, kuvasin aterian, jonka niistä valmistin.

Wokkasin silputtua lehtikaalia ja mangoldia, viher- ja ruohosipulia, sokeriherneitä sekä vihreitä papuja, jotka keitin ensin. Joukkoon laitoin aikaisemmin paistamani kanan paloja pakastimesta. Kanan olin maustanut paistaessani, vihanneksiin laitoin vain hieman suolaa ja mustapippuria. Lisäksi keitin riisiä. Salaatti kokonaisina lehtinä, viipaloidun tomaatin ja muutaman basilikan lehden kerä, salaatinkastikeeena tällä kertaa vain loraus oliiviöljyä. Kaikki aterian kasvikset omalta kasvimaalta.

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään lehtikaalista, enkä edes syönyt sitä, mutta ajattelin, että se sopii näiden muiden vihannesten kanssa wokattavaksi ja sopihan se. Hyvää tuli, saisinkohan jo seuraavaan wokkiini kesäkurpitsaa, vielä en raaskinut niitä käyttää, kun ovat vielä niin pieniä, eikä niitä edes näytä olevan kovin paljon tulossa.

Tuo tomaatti, josta osan olin syönyt jo aamulla leivän päällä, oli se ensimmäinen 'Roma' luumutomaattini. Seuraavia saankin sitten odottaa, muut raakileet ovat vielä pieniä. Joitakin kirsikkatomaatteja sen sijaan on jo pian kypsymässä. 'Roma' oli mielestäni oikein hyvän makuinen, ei makea, voimakas tai hapokas(en tiedä mikä olisi oikea sana tomaatin kirpeydelle), mutta aurinkoinen. Rakenteeltaan tomaatti oli hieman sosemainen, siemennestettä (hups, olikohan taas vähän outo sanavalinta) ei ollut paljon. Joku muistaakseni jossain kuvasi tätä pastatomaatiksi, ja voisin kuvitella, että se sopisi pastakastikkeeseen hyvin juuri tuon koostumuksensa vuoksi, kun siinä ei ole paljon siemeniä eikä nestettä.

Ensimmäinen paprikani on kypsymässä ihan kohta, sekin tai ainakin osa siitä saattaa päättyä wokattavaksi, ellen innostu syömään sitä sellaisenaan kokonaan. Ensimmäiset chilitkin ovat vihdoin alkaneet pikkuhiljaa punertua, niitä ainakin tulen käyttämään myös wokeissa.