Herukoita nimittäin, olen kerännyt marjoja isäni puutarhassa. Meillä on ollut isäni kanssa jo useina vuosina sellainen työnjako, että minä kerään marjat ja hän mehustaa ne. Sitten pullot säilötään hänen kellariinsa, josta tuon niitä silloin tällöin muistaessani jääkaappiini, aina pullon tai pari kerrallaan, isäni tietysti käyttää mehujaan myös, ovat riittäneet hyvin meille molemmille.
Tänä vuonna isänikin (ja yksi veljistäni) osallistuivat marjojen poimimiseenkin, koska pelkäsimme, että ne ehtivät muuten helteissä ylikypsyä ja varista maahan ennen kuin minä yksinäni ehtisin kerätä ne pois. Aloitan aina poimimisen mustista, koska minä tykkään eniten mustista tehdystä mehusta ja isäni pitää niitä terveellisimpinä, ja siten tärkeimpinä poimittavina, ja koska niitä on vähemmän kuin punaisia.
 |
| Mustaherukkapensaat vanhempani istuttivat pihaan muutettuamme taloon yli 25 vuotta sitten. |
 |
| Punaherukkapensaista suurin osa sitä vastoin oli jo valmiiksi pihassa. Niihin tulee edelleen joka vuosi niin paljon marjoja, että myös räkäteille riittää hyvin. |
 |
| Valkoherukoita on vain yksi vanha pensas, josta yleensä syön marjoja ihan sellaisenaan ja kerään ensimmäisten mustaherukoiden joukkoon. Myös punaisia kerään mustien joukkoon varsinkin silloin, kun mustia on vähän. Hyvänä mustaherukkavuotena punaisia jää paljon keräämättä, mutta onneksi linnuille maistuu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti