Kaalimaan kuulumisia

En ole juurikaan kirjoittanut kaaleistani kesän aikana täällä blogissa ja se johtuu siitä, että niistä ei juurikaan ole ollut mitään kirjoitettavaa. Ne eivät kuolleet, mutta jotkin tuholaiset söivät ne todella reikäisiksi. Ne kasvoivat todella hitaasti ja huonosti ja luultavasti liian tiheässä, joten pariin otteeseen "harvensin" niitä kesän aikana, siis revin pienimmät ja huonoimmin kasvaneet pois suurempien tieltä. Koska olin onnistunut sotkemaan taimet, en pitkään aikaan yhtään tiennyt mitä kaaleja siellä oli jäljellä kasvamassa. Ihan varma en ole vieläkään kaikista, mikä kertoo aika paljon niiden tilasta.

Surkeat kuvat surkeista pikkuparsakaaleistani, niin selvyyden vuoksi vielä sanottakoon, että nämä ovat näiden pääkukinnot.

 

Leikkasin nämä kukinnot siis tänään pois, mutta jätin kasvit vielä optimismissani paikalleen, jos ne tekisivät vielä uusia pikkukukintoja. Olisi kai pitänyt repiä koko kasvit pois. Täytyy vielä mainita, että nuo pikkukukinnot maistuivat kitkeriltä, eivätkä ollenkaan hyviltä.

Kukkakaalit joko olivat kuolleet pieninä taimina tai olin harventanut ne pois jossakin vaiheessa. Yksi pieni kyssäkaali on vielä kasvamassa kaalimaalla, ja ainakin yhden huonon tiedän harventaneeni pois. Ruusukaaleista pienimpiä ja huonoimpia muistan repineeni pois, mutta niitä on kyllä joitakin siellä jäljelläkin, eivät vaan näytä tekevän niitä kaaleja, mutta saivat nyt kuitenkin vieläkin jäädä paikalleen. Lehtikaaleja olen myös muutamia repinyt pois, mutta on niitä siellä vielä siltikin. Vain yksi lehtikaali on kasvanut sen verran isoksi, että olen sen lehtiä vähän käyttänytkin, muiden kasvamista vielä odotan.

Lopuksi vähän iloisempi kuva. Kaalien edessä kasvaneet mangoldit (tai suurin osa niistä) alkoi jokin aika sitten kukkia. Osan kukkivista mangoldeista revin jo aikaisemmin pois, mutta nyt poistin vielä muutaman lisää (muutamia jätin vieläkin paikalleen kasvamaan). Mielestäni nämä olivat niin hauskan näköisiä ja huomasin niiden tuoksuvankin hyvältä, että toin muutaman oksan maljakkoon, viime postauksessa mainitsemieni, petunian oksien joukkoon.

Kasviksia wokkiin ja lautaselle

Elokuu alkoi, mutta tässä tulee vielä viimeiset heinäkuun kasvimaakuulumiset. Aloitin sadonkorjuun papujen ja lehtikaalin osalta eilen. Papuja olen jo odottanutkin, pelkäsin kyllä etten saa niitä tänä kesänä niitä ollenkaan, niin huonolta niiden kasvu näytti, eivätkä pensaspapuni koolla pilattuja olekaan, mutta näyttävät silti jonkin verran satoa tuottavan. Lehtikaalitkin olivat niin täynnä ötököiden syömiä reikiä, että vasta nyt ensimmäinen on kasvanut niin isoksi ja saanut jo reiätttömiä lehtiäkin aikaiseksi, että pääsin sitä käyttämään.

Ja koska en muistanut kuvata korjaamaani satoa, kuvasin aterian, jonka niistä valmistin.

Wokkasin silputtua lehtikaalia ja mangoldia, viher- ja ruohosipulia, sokeriherneitä sekä vihreitä papuja, jotka keitin ensin. Joukkoon laitoin aikaisemmin paistamani kanan paloja pakastimesta. Kanan olin maustanut paistaessani, vihanneksiin laitoin vain hieman suolaa ja mustapippuria. Lisäksi keitin riisiä. Salaatti kokonaisina lehtinä, viipaloidun tomaatin ja muutaman basilikan lehden kerä, salaatinkastikeeena tällä kertaa vain loraus oliiviöljyä. Kaikki aterian kasvikset omalta kasvimaalta.

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään lehtikaalista, enkä edes syönyt sitä, mutta ajattelin, että se sopii näiden muiden vihannesten kanssa wokattavaksi ja sopihan se. Hyvää tuli, saisinkohan jo seuraavaan wokkiini kesäkurpitsaa, vielä en raaskinut niitä käyttää, kun ovat vielä niin pieniä, eikä niitä edes näytä olevan kovin paljon tulossa.

Tuo tomaatti, josta osan olin syönyt jo aamulla leivän päällä, oli se ensimmäinen 'Roma' luumutomaattini. Seuraavia saankin sitten odottaa, muut raakileet ovat vielä pieniä. Joitakin kirsikkatomaatteja sen sijaan on jo pian kypsymässä. 'Roma' oli mielestäni oikein hyvän makuinen, ei makea, voimakas tai hapokas(en tiedä mikä olisi oikea sana tomaatin kirpeydelle), mutta aurinkoinen. Rakenteeltaan tomaatti oli hieman sosemainen, siemennestettä (hups, olikohan taas vähän outo sanavalinta) ei ollut paljon. Joku muistaakseni jossain kuvasi tätä pastatomaatiksi, ja voisin kuvitella, että se sopisi pastakastikkeeseen hyvin juuri tuon koostumuksensa vuoksi, kun siinä ei ole paljon siemeniä eikä nestettä.

Ensimmäinen paprikani on kypsymässä ihan kohta, sekin tai ainakin osa siitä saattaa päättyä wokattavaksi, ellen innostu syömään sitä sellaisenaan kokonaan. Ensimmäiset chilitkin ovat vihdoin alkaneet pikkuhiljaa punertua, niitä ainakin tulen käyttämään myös wokeissa.

Ihanaa, kun on kesä!

Odotin ja toivoin tänään vihdoin sadetta, ja säätiedoituksetkin rohkaisivat toiveitani, mutta vähäisiksi taisivat jäädä tämänkin päivän sateet. Aikaisemmin satoi hieman, mutta näytti olevan vain pienen pieni ohimenevä ukkoskuuro. Eilenkin illalla tuli muutama pisara, mutta eivät kyllä riitä nämä sateet kastelemaan maata yhtään, en muista milloin täällä on viimeksi satanut, jos ei tämän päivän ja eilisen pieniä ripsauksia lasketa. Odotan ja toivon sadetta siis edelleen. Olen todella nauttinut helteistä, ja saisivat puolestani jatkua vielä pitkään, mutta väliin sopisi aina joku sadepäivä (tai edes yö), kasvit tarvitsevat vettä, ja yksittäiset sadepäivät ovat ihan nautittavia nekin, kunhan vaan hellekausi ei vaihdu sadekauteen. Hieman olisivat saaneet säät jakautua tasaisemmin tänä kesänä vrt. kesäkuun kylmä ja sateinen jakso ja heinäkuun kuuma ja kuiva, mutta ei auta kuin yrittää löytää aina parhaat puolet vallitsevista olosuhteista ja nauttia niistä.

Tykkään ruuanlaitosta, mutta silti periaatteeni on lähinnä nopeasti ja helposti, yksinkertainen on parasta. Helteellä ei mielestäni kannata viettää turhan paljon aikaa hellan äärellä, joten harrastan kylmiä tai hyvin nopeasti wokkipannulla valmistuvia aterioita, tässä muutama kuva.

Näiden lisäksi lopuksi pari juustoviipaletta, ja juomaksi vettä.

Tässä sentään jotain omaltakin maalta, nimittäin nuo sokeriherneet, niitä onkin tullut aika paljon. Myös nuo persiljat ovat oman maan kasvatteja myös noiden lanttukuutioiden seurana itse kasvatettuja mangoldia ja ruohosipulia. Salaattilautanen on näköjään jäänyt pois kuvasta, oman maan salaatteja kolmea eri lajia, lisäksi kurkkua ja tomaattia.

Juustokakun leivoin eilen nimipäiväni kunniaksi. Sopiva hellepäivän leivonnainen, kun en viitsinyt lämmittää kämppää uunilla. Päälle olisin mielelläni laittanut jotain kauden marjoja, mutten nyt saanut niitä käsiini, kun omalta pihaltakaan ei enää tule mansikan mansikkaa. Säilykepersikoita sen sijaan löytyy lähes aina kaapistani.

Ihan vaan muistiin, vierailtakin (veljeni) kehuja saaneen ja omastakin mielestä tosi hyvin onnistuneen, juustokakun ohje. Ohje tosin siis hyvin yksinkertainen ja ihan perus.

Juustokakku:
200g Digestive keksejä
75g voita

reilu 2dl kuohukermaa
400g (2rs) Philadelhia mautamatonta tuorejuustoa (Original)
1 dl sokeria
reilu 1 tl vaniljasokeria
2 tl liivatejauhetta
n. 2rkl vettä

marjoja tai hedelmiä

Pohja:
 Murskatut Digestive  keksit ja sulatettu voi sekoitetaan tasaiseksi ja levitetään irtopohjakakkuvuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. (en tiedä onko merkitystä, mutta tein pohjan jo edellisenä iltana ja pidin yön jääkaapissa)

Juustotäyte:
Kuohukermaa vatkataan vaahdoksi, Tuorejuustoon sekoitetaan sokerit. Liivatejauhe ja vesi sekotetaan purkin ohjeen mukaisesti. Liivatevesi sekoitetaan sokerituorejuustoseokseen. Kermavaahto sekoitetaan tuorejuustoseoksen sekaan. Seos levitetään pohjan päälle ja annetaan hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

Koristellaan hedelmillä tai marjoilla juuri ennen tarjoilua.

Pikkuporkkanoita

Pikkuhiljaa kasvimaani alkaa tuottaa satoa, mitään ei tietenkään voi tulla paljon näin pienestä kasvimaasta, mutta siksi iloitsenkin kaikesta, mitä kasvimaani tuottaa. Toistaiseksi olen saanut paljon salaattia ja jonkin verran mangoldia. Suurin osa mangoldeistakin on kyllä nyt tainnut alkaa kasvattaa kukkavarsia, joten en taida saada enää kovin paljon satoa niistä. Onneksi olen käyttänyt niistä suurimpia lehtiä sitä mukaa, kun ovat kasvaneet, enkä odottanut, että koko mangoldit olisivat sadonkorjuukokoisia. Sokeriherneitä olen saanut jo vähän ja toivottavasti saan vielä paljon lisää. Tomaattien, chilien ja paprikoiden kasvamista ja kypsymistä odotan kovasti, ja mitähän kaikkea muuta voisinkaan kasvimaaltani saada.

Olen nyt muutamana päivänä harventanut porkkanoita vähän kerrallaan, sillain sopivasti syötäväksi. Osa on jo ihan mukavan kokoisia, kuten nuo tuossa kuvassa, mutta toiset on ihan pikkuisia. Kiva saada kesäporkkanoita omasta maasta, on ne niin maukkaita.

Kasvimaani tarkoitus onkin tuottaa iloa kevään esikasvatuksen ja kesän kasvun ja kesän ja syksyn sadon ajan. Tietysti säilöisin satoa, mikäli sitä tulisi niin paljon, etten millään pystyisi käyttämään niitä tuoreina, mutta kaikki vihannekset ovat vaan ihan parhaita heti kasvimaalta poimimisen (ja pesun) jälkeen. Tietenkään minulla ei edes ole mitään kellaria tai muuta säilytystilaa porkkanoille, mutten kyllä tähän pihaan niin isoa porkkanamaata saisi mahtumaankaan, että niitä jäisi talveksi. Tänä kesänä tuskin tulee minkäänlaista ylitarjontaa mistään muustakaan kasviksesta.

Ai niin niistä maisseistani vielä, luovuinkohan satotoiveista kuitenkin liian aikaisin, jospa kuitenkin :)

Ainakin yhdessä maississa on "poikanuppu", että jospa sittenkin kohta tulisi tähkän alkujakin ja jos vaan lämmintä riittäisi tarpeeksi pitkään niin saisin tähkiäkin, toivossa on hyvä elää...

Ja vielä kukkakuva, kosmoksien kukkien määrä ei ainakaan vielä päätä huimaa, mutta ihania ovat ja nuo kasvit ovat kokonaisuudessaan niin kauniita, upeat lehdet.

Kaunista kasvimaalla

Viime sunnuntaina pensaspapuihini ilmaantuivat ensimmäiset kukat ja kukkia on sittemmin tullut lisää, ja joitakin pienen pieniä pavun alkujakin on alkanut kehittyä, ehkä ehdin saada jonkun pavun tänä kesänä tai sitten en. Joka tapauksessa pavuissa on kauniit kukat, ihastelen sitten ainakin niitä, jos en satoa saisikaan. Olen pyrkinyt suunnittelemaan kasvimaalaatikkoni niin, että ne näyttävät hyviltä (minun mielestäni) koko kesän ajan, koska ne sijaitsevat pienellä takapihallani koko ajan silmieni edessä. Ja minulle on tärkeää, että voin nauttia kasvimaistani myös silmilläni, ja vaikka jonkin kasvattaminen epäonnistuisi, eikä satoa tulisi.

Maissit, pavut ja herneet ovat mielestäni erinomaisia esimerkkejä kauniista hyötykasveista, kuten myös vaikkapa salaatit ja mangoldit, reikäiset kaalikasvit sitävastoin eivät ehkä ole kaikkein kauneimpia, mutta menettelevät siellä kauniimpien välissä. Sitä paitsi minulla taitaa olla tapana kiinnittää huomioni kauniisiin ja ilahduttaviin kohtiin, jolloin pienemmät ei niin kauniit alueet eivät häiritse minua. Istutin myös esikasvattamiani samettikukkia ja niistä leikkaamiani pistokkaita sinne tänne kasvimaalleni, jotta siellä olisi myös kukkia ja siten ainakin jotakin kaunista mikäli hyötykasvit epäonnistuisivat. Tietysti valitsin kasvimaani kukiksi juuri samettikukat niiden tuholaistorjuntahyödyn vuoksi.

Maissipenkkini viikko sitten...

...ja tänään, maissit ovat kasvaneet rehevästi ja ovat kauniin vihreitä, mitään merkkejä tähkistä niissä ei kuitenkaan näy, joten taisivat tänä kesänä olla vain koristekasveja.

Tomaattipenkki (kuvattu myös viikko sitten), mielestäni tomaatitkin näyttävät ihan hyviltä tummanruskeaa aitaa vasten, tomaattien edessä kasvavat pavut ovat sen verran matalia, etteivät tässä kuvassa oikein näy. Taaimmaisen laatikon reunat ovat aika rumat, mutta mielestäni porkkana-, palsternakka ja sipulipenkin sisältö näyttää ihan hyvältä. Samettikukkia vähän siellä sun täällä.

Perjantain purjot ja kaalit

Nyt on ollut niin kaunista ja lämmintä, etten ole ehtinyt ollenkaan blogiani kirjoittamaan, vaikka tämän lämpöaallon ja sateiden myötä pihassa ja puutarhassa onkin tapahtunut paljon edistystä. Perjantaina ei vielä ollut lämmintä, mutta kun lämmintä kerran oli luvattu niin...

Perjantaina istutin loput purjon taimet ulos, purjon esikasvatuksessa en onnistunut, vaan kaikki taimet olivat todella huonoja, ihan ohuita, eivätkä ne kasvaneet yhtään enää pitkään aikaan. On hyvin mahdollista, ettei yksikään perjantaina tai aikaisemmin istuttamistani lähde kunnolla kasvuun, mutta ensi vuonna yritän uudestaan.

Nuo tuskin havaittavat hennot ruohot kehikon etu- ja takareunassa yrittävät esittää purjon taimia. Oikeassa etukulmassa kaksi ruohosipulimätästä, itse esikasvatetut hentoiset tuskin näkyvissä ja toinen kaupasta ostettu. Ruohosipulien takana on salaattia ja retiisejä.

Istutin perjantaina myös joitakin kaalien taimia, osa viimeksi istuttamistani taimista oli kuollut, joten niiden paikat oli vapaana, tosin istutin nyt muutaman enemmänkin ja lisäksi kylvin muutaman kyssäkaalin siemenen. Kaalien taimien esikasvatus ei myöskään onnistunut, vaan nekin taimet ovat huonoja, mutta saa nyt nähdä miten niiden kanssa käy. Istuttamatta jäi vielä jonkun verran lehtikaalin taimia, joille pitää keksiä joskus myöhemmin joku kasvupaikka, mikäli kaikki ulos istutetut taimet lähtevät nyt kasvamaan.

Kaalimaa, jonka etukulmassa samettikukka ja edessä salaattia.

Kylvin perjantaina myös punaruotista mangoldia 'Rhubarb Chard', aikaisemmin kylvin valkearuotista 'White silver3' mangoldia. Perjantaina istutin myös kaksi samettikukkaa kasvimaapenkkien kulmiin.

Vähän ylipitkäksi kasvanut samettikukan taimi.

Nyt nuo kasvimaapenkit näyttävät jo hyvin erilaisilta, lisää istutuksia ja kylvöjä on tehty, lämmintä on riittänyt, mutta raekuurot ja rankat sateet ovat myös koetelleet. Mutta niistä lisää toisella kertaa.

Kylvöjä ulkona

Tänään kylvin ulos kasvimaalleni salaattia ja magoldia sekä punajuurta, lanttua ja naurista. Istutin myös muutamia huonoimpia ruusu- ja parsakaalin taimia sekä vielä pari huonoa purjon taimea. On ehkä epäloogista istuttaa ensimmäisenä huonoimmat taimet, kun kasvimaallani on hyvin rajallisesti tilaa, mutta jos huonot taimet kuolee kylmyyteen tai muuten vaan huonouteensa, minulla on vielä parempia jäljellä, jotka saavat kasvaa vielä paremmiksi ja vahvemmiksi ennen ulos istutusta, ja voin sitten istuttaa ne kuolleiden paikoille Ja jos ne huonot taimet ulos päästyään innostuisivat hyvään kasvuun niin sehän olisi vaan plussaa. Kyllä sitä sitten joku paikka lopuillekin taimille löytyisi.

Siirsin tänään myös pienen pieniä kehäkukan taimia kasvimaaltani kylvöjen tieltä "kukkapenkkiin". Oletan ainakin, että taimet olivat kehäkukkia, koska kasvoivat siinä kohdassa kasvimaatani, jossa minulla viime vuonna kasvoi niitä. Taimet olivat vaan kovin kovin pikkuisia, joten en tiedä mitä ne tykkäävät siirrosta. Sitä paitsi paikka, johon ne siirsin ei välttämättä ollut kovin hyvä kasvupaikka niille (tai yhtään millekään), mutta toivon parasta.

Suurin osa muistakin taimistani pääsi tänään taas ulkoilemaan pitkän tauon jälkeen.

Viikonloppuna tein lisää löytöjä(ruukkuja yms.) isäni luona, ja sain paljon ideoita pihaani varten. Isäkin oli tyytyväinen, kun samalla tuli siivottua. Vaikka sitä siivoamista kyllä riittäisi siellä vielä paljonkin.

Tänään bongasin tämän kevään ensimmäisen voikukan omalla pihallani.