Näytetään tekstit, joissa on tunniste punaherukka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste punaherukka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Mustaa, punaista ja valkoista

Herukoita nimittäin, olen kerännyt marjoja isäni puutarhassa. Meillä on ollut isäni kanssa jo useina vuosina sellainen työnjako, että minä kerään marjat ja hän mehustaa ne. Sitten pullot säilötään hänen kellariinsa, josta tuon niitä silloin tällöin muistaessani jääkaappiini, aina pullon tai pari kerrallaan, isäni tietysti käyttää mehujaan myös, ovat riittäneet hyvin meille molemmille.

Tänä vuonna isänikin (ja yksi veljistäni) osallistuivat marjojen poimimiseenkin, koska pelkäsimme, että ne ehtivät muuten helteissä ylikypsyä ja varista maahan ennen kuin minä yksinäni ehtisin kerätä ne pois. Aloitan aina poimimisen mustista, koska minä tykkään eniten mustista tehdystä mehusta ja isäni pitää niitä terveellisimpinä, ja siten tärkeimpinä poimittavina, ja koska niitä on vähemmän kuin punaisia.

Mustaherukkapensaat vanhempani istuttivat pihaan muutettuamme taloon yli 25 vuotta sitten.
Punaherukkapensaista suurin osa sitä vastoin oli jo valmiiksi pihassa. Niihin tulee edelleen joka vuosi niin paljon marjoja, että myös räkäteille riittää hyvin.

Valkoherukoita on vain yksi vanha pensas, josta yleensä syön marjoja ihan sellaisenaan ja kerään ensimmäisten mustaherukoiden joukkoon. Myös punaisia kerään mustien joukkoon varsinkin silloin, kun mustia on vähän. Hyvänä mustaherukkavuotena punaisia jää paljon keräämättä, mutta onneksi linnuille maistuu.



perjantai 16. toukokuuta 2014

Kevättä ja kesän alkua

Eilen kuljin ja kuvailin myös isäni puutarhassa. Tässä muutamia otoksiani.


       ...pari valkovuokkoparia...
 



















...herukoita...   



                                                                 ...vaahteran kukkia...
Löysinpä kevään ensimmäiset tuomenkukatkin.



Raparperit kasvavat todella rehevinä, teimme veljeni kanssa sitten tämän kevään ensimmäisen raparperipiirakankin. Suurin osa tuon pihan raparpereista jää kyllä joka vuosi käyttämättä, kun ne kasvaa ihan salaa ja liian nopeasti, ja ovat aina yhtäkkiä ihan täydessä kukassa, ja varret ylikasvaneita.