Satoa puutarhasta; tomaatteja

Aikaisempina vuosina hyötykasvit ovat olleet pääosassa puutarhassani, vaikken kokonaan ilman kukkiakaan olisi osannut olla. Tänä vuonna keskityin enemmän siihen, että saisin runsaasti kukkivan puutarhan, mutta en minä hyötykasveja tänäkään vuonna kokonaan unohtanut.

Tässä osa aidan vieressä kasvaneista tomaateista, kuva otettu viime viikolla 27.9.2016.

Itse kasvatetut tomaatit ovat vaan niin mahtavan makuisia kaupasta ostettuihin verratttuna, että niitä täytyy joka vuosi yrittää saada. Minähän kasvatan tomaattini avomaalla; aidan ja seinän vierustoilla. Onneksi pihani on aurinkoinen, lämmin ja suojaisa, joten satoakin tulee, tosin pitkään sitä aina saa odottaa, ja tänä vuonna ehkä tavallistakin kauemman. Ensimmäiset kypsät tomaatit poimin vasta elokuun lopulla. Sitten olinkin melkein kuukauden reissussa, ja luulin, että suurin osa tomaattisadostani kypsyisi ja pilaantuisi reissuni aikana. Mutta yllättävän vähän niitä lopulta oli kypsynyt ja pilaantunut poissaoloni aikana. Satoa sain tosin alkaa kerätä heti palattuani.

Loppusato, jonka keräsin sisälle kypsymään sunnuntaina. Kuvan otin tänään, kuten näkyy osa tomaateista on ehtinyt jo kypsyä tässä ajassa.

Sunnuntai-iltana keräsin kaikki loput tomaatit pakkasen alta turvaan sisälle kypsymään. Uskon niiden kypsyvän ihan hyvin, kun lähes kaikki olivat kuitenkin jo alkaneet saada hieman väriä. Tänä vuonna kasvatin ´Red Cherry´ kirsikkatomaatteja, ´Roma´ luumutomaatteja ja ´St.Pierre´ ja ´Moneymaker` tomaatteja. Kaikista sain satoa, mutta ´St. Pierre´ taisi tänä vuonna olla satoisin, mutta samalla myös hitain kypsymään. Etanat, linnut ja muut ötökät veivät myös osansa sadosta, mutta ei se haittaa, kun minullekin riitti ihan tarpeeksi.

Muutama pieni auringonkukka jatkaa vielä kukintaansa, pakkasyön jälkeen.

Kasvatin minä muitakin hyötykasveja; chilejä, paprikoita, purjoa, salaattia ym., mutta niistä sitten enemmän toisella kertaa. Eikä postausta ilman kukkia, muutamat  kukat selvisivät pakkasyöstä, vaikka suurin osa paleltuikin. Kuvissa olevien auringonkukkien ja kosmosten lisäksi osa petuniosta kukkii vielä, eivätkä tuoksuherneet ja kehäkukat kärsineet kylmästä oikeastaan ollenkaan.

Vain nämä aivan seinän vieressä kasvavat kosmoskukat säästyivät sunnuntain ja maanantain välisen yön pakkasesta, ja kukkivat siis edelleen.

Sadonkorjuuta

Nämä löysin kasvimaalta sadonkorjuuta tehdessäni. Tässä kuvassa on koko tämän vuoden kurkkusatoni ;) en saanut säilykekurkkuja tänäkään vuonna :(

Tämä postaus oli tarkoitus kirjoittaa jo viikko sitten, mutta sadonkorjuu ja sen jälkeen leipominen osoittautuikin niin rankaksi hommaksi, ettei kirjoittamiseen riittänyt voimia ;) ja koko viikko meni niin, etten koneelle paljon ehtinyt. Viime viikon maanantaina päätin suorittaa sadonkorjuun "kasvimaaltani". Kasvimaani käsittää siis 3 noin 1m x 1,2 m kasvimaapenkkiä. Tämä sadonkorjuu tarkoitti siis kaiken sen lopun sadon talteenottamista, jota en ollut kesän aikana käyttänyt. Lukuunottamatta porkkanoita ja palsternakkoja, niistä lisää myöhemmin, toivottavasti (pian), ja lehti- ja ruusukaaleja, jotka ovat vielä korjaamatta talteen.

Pääosan tomaateista oli ottanut jo aikaisemmin sisälle kypsymään, mutta maanantaina otin seinävierustalla ruukuissa kasvaneet ruukkuineen päivineen sisälle kypsymään. Tänä vuonna tomaattini eivät oikein ehtineet kypsyä ulkona, vain kirsikkatomaatteja sain loppukesästä poimia kypsinä. Vihreinä, tai enimmäkseen jo hieman väriä saaneina sisälle otetut tomaatit ovat kyllä kypsyneet ihan hyvin.

Mutta takaisin siihen sadonkorjuuseen; eli purjot ja maissit.

Maisseja istutin keväällä 8 kappaletta, mutta niistä vain 4 kasvoi edes joten kuten kunnollisesti, eivät ne loputkaan 4 taimea kuolleet, mutta hävisivät kasvussa herneille, joiden kanssa kasvoivat sekapenkissä. Maissien kasvu oli niin huonoa, että ihan loppukesään asti olin ihan varma, etten niistä voisi mitään satoa tänä vuonna saada, ja voisi ehkä sanoa, että niin kävikin. Syykuun puolivälissä huomasin kuitenkin muutaman pienen tähkän alun maisseissani, ja nyt satoa korjatessani löysin pikkuisia maissintähkän alkuja yhteensä 6 kappaletta.

Kypsyähän ne eivät olleet ehtineet, mutta olivat ihan syötäviä kuitenkin. Pyöräytin ne pikaisesti pannulla voissa, ja söin sellaisenaan. Oikein maistuvia (varsinkin, kun nyt ei ollut niitä valmiita tähkiä joihin vertailla), nuo kaikkein pienimmät olivat ehkä kaikkein parhaimman makusia, ja siitä mukavia, että niissä ei ollut ollenkaan kovaa keskustaa, vaan ne sai syödä ihan kokonaan.

Purjosato oli vähän suurempi, vaikka kovin ohkaisiksi jäivät minun purjosipulini tänäkin vuonna. Ja mullata olisi pitänyt ahkerammin, jotta valkoista osaa olisi tullut enemmän. Mutta ainakin näiden suhteen onnistuin huomattavasti paremmin kuin viime vuonna. Ja oli sitä näissäkin ihan riittävästi pesemistä ja silppuamista. Ihan tyytytyväinen olen siihen, minkä verran sain purjoa pakastimeen. Jos vaan saisin ne kasvamaan hieman nopeammin ja isommiksi, että saisin niitä enemmän käyttöön jo kesän aikana. Ensi vuonna uudestaan.

Kesän odotusta

Olen tänä keväänä odottanut aivan malttamattomana kesää, ja melkein unohtanut nauttia tästä ihanasta keväästä. Minun "puutarhassani" on niin kovin vähän nähtävää (tai tehtävää) aikaisin keväällä. Toki olen nauttinut kauniista ulkoilusäistä, ja tehnyt puutarhakierroksia isäni puutarhassa ja ihastellut kevään kukkia siellä missä niitä nyt vaan onkaan näkynyt. Mutta haluaisin jo niin kovasti siirtää tämän upean vehreyden ja vihreyden, joka on vallanut olohuoneeni, tuonne ulos pihalleni. Alkuviikosta tein ensimmäiset  kylvöt ulos kasvimaalleni; palsternakkaa, porkkanaa, vihersipulia, persiljaa, retiisiä ja salaattia.

 
Sisällä tomaateissani on ensimmäiset kukat, ainakin kuukautta liian aikaisin, pituuttakin niillä mokomilla taimilla on varmaan kohta metrin verran :) Onneksi sentään osa taimista on pysynyt kohtuullisissa mitoissa, ja toivottavasti antavat odottaa kukintaansakin vielä jonkin aikaa. Ensi vuonna olisi syytä muistaa kylvää tomaatit hieman myöhemmin, ehkä noin kuukautta myöhemmin kuin tänä vuonna ;) paprikoiden, chilien ja petunioiden kylvämisen sentään taisin ajoittaa oikein, ainakin tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä, oikeastaa kaikkien muiden taimien osalta, mutta noiden suurimpien tomaatin taimien kanssa tulen olemaan pulassa. :)

Taimipurkkikaaos

Eilen oli aivan upea aurinkoinen kevätpäivä, tänään on palattu jo valitettavan tutuksi käyneeseen harmauteen ja vesisateeseen. Onneksi aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä on luvattu jo loppuviikoksi, ehkäpä jo huomenna saamme taas nauttia auringosta. Tavallistakin pimeämmän talven jälkeen aurinkoinen aikainen ja lämmin kevät olisi niin tarpeen, ainakin minä kaipaan valoa! Ja niin kyllä kaipaavat taimenikin. Innostuin tänä keväänä kylvämään ehkä vähän liian aikaisin, kun en mitään kasvivaloja omista, eikä oikein ole mahdollisuutta hankkiakaan, ja kun sitä auringonpaistettakin on saatu tänne niin valitettavan vähän. Mutta kaipa se tästä aurinkoistuu!

Kun täällä on jo tässä vaiheessa tällainen taimipurkkikaaos, miltä mahtaakaan näyttää kuukauden tai kahden kuluttua?

Taimet kasvaa, vaikkei niille mitään jaksaisi tehdäkään, mutta olen minä sentään pikkuhiljaa saanut niitä koulittua. Tomaattien jälkeen oli vuorossa paprikat, chilit ja purjot. Petunioita olen koulinut pikkuhiljaa aina välissä, mutta paljon on vielä koulimattakin. Munakoisot ja Yolo paprikat ovat itäneet, mutta ovat vielä niin pieniä, ettei niiden koulimisella ole vielä kiirettä.

Samettikukat muistin kylvää vasta lauantaina. Siis oli tarkoitus kokeilla niiden itsekeräämieni siemenien itämistä jo aikaisemmin, mutta unohdin. Tänään kuitenkin oli ensimmäinen samettikukka itänyt, joten ainakin osa siemenistä lienee kunnollisia. Mitäköhän seuraavaksi pitäisi muistaa kylvää?

Tiheää taimikkoa

Mihin se viikko taas meni? No, hyvähän se on, että aika rientää, sitä nopeammin tulee kevät ja kesä. Lumet ainakin hupenee vauhdilla, kun on lämmintä ja sataa vettä, ottaisin silti mieluummin takaisin ne alkuviikon aurinkoiset päivät.

Miten näin pienen pienistä taimista voi kasvaa isoja upeita kukkia? Muistan kyllä viime keväänäkin ihmetelleeni, miten niistä pikkuruisista petunian taimista voisi tulla mitään. Ja vielä huhtikuun loppupuolellakin ne näyttivät niin kovin pieniltä. Kasvoivat sitten kuitenkin ja ilahduttivat minua vielä lokakuussakin. Mutta voiko tänäkin vuonna tapahtua sellainen ihme, että näistä pienen pienistä taimista kasvaa ihan kunnollisia kukkia?!

Kuinka monta tomaatin taimea yksi ihminen tarvitsee? Ja kuinka monta niitä saa mahtumaan kasvamaan pienelle rivitalopihalle?

Vesikrassit ovat kasvaneet hyvin. Näistä tulee lapsuus mieleen, mummu kasvatti aina talvisin (kevättalvisin) krasseja, kun olin lapsi.

Tänään kylvin ruukkuihin persiljaa, timjamia ja minttua. Istutin myös muutamia pikkuisia petunian taimia omiin purkkeihinsa, epäilen kyllä edelleen niiden selviämistä siirrosta, mutta toivotaan parasta :) Pienet taimet valtaavat asuntoni, viime vuonna en tähän aikaan ollut vielä edes kylvänyt yhtään siementä, ja nyt täällä alkaa olla taimia jo vaikka kuinka paljon. Onkohan tähän taimihulluuteen parannuskeinoa, vai paheneeko tila vuosi vuodelta?

Kevään odotusta ja kylvöjä

Tulipa taas aiottua pidempi tauko tähän blogiin. Ollaan kuitenkin jo helmikuussa, joten jospa se kevätkin alkaisi sieltä pikkuhiljaa lähestyä, ja sitä myöten ehkä tämäkin blogi herätä enemmän eloon. Viikonloppuna satoi kylläkin taas niin paljon lisää lunta, ja on ollut jo pitkän aikaa niin harmaata, että täysin talvelta on taas tuntunut. Päivät kuitenkin pitenevät jo hurjaa vauhtia, joten ehkä se siitä sitten kuitenkin kevääksi muuttuu. En yhtään tykkää näin suuresta lumimäärästä helmikuussa, minusta lunta pitäisi olla marraskuussa ja joulukuussa, valaisemassa pimeyttä. Tammikuussa valon määrän lisääntyessä lumen määrä saisi pikkuhiljaa vähentyä, ja helmikuussa kevät saisi jo voittaa talven.

Tämän vuoden ensimmäiset siemenostokset.

Ulkona vallitsevista talvisista olosuhteista huolimatta olen tehnyt kylvöjä, ja ihastellut ensimmäisiä mullasta puskevia versoja. Viikko sitten (26.1.) kylvin ensimmäiset tomaatit (Roma, St.Pierre ja Red Cherry) ja purjot. Tänään kylvin lisää tomaatteja (Moneymaker) ja herneitä, jotta saisin herneenversoja. Viikko sitten kylvetyt tomaatit itivät muutamassa päivässä, ja purjot melkein yhtä nopeasti, puolitoista viikkoa sitten kylvetyt paprikat alkavat nyt työntää päätään mullan pinnalle, petuniat olivat vähän nopeampia.

Surkea kuva, mitättömän pienistä petunian aluista.

Hentoja ja honteloita tomaatin taimia. Tomaatit itävät nopeasti, viikko sitten kylvetyt ovat jo näin suuria. Pian pääsen koulimaan, ja kohta on kaikki paikat täynnä taimipurkkeja.

Kasvua ja kasvamattomuutta

Ehtiiköhän tänä vuonna kaikki lehdet pudota maahan ennen kuin ehdin ottaa ruskakuvia. Kun ei sitä kunnon ruskaa ole oikeastaan vielä ollut. Osa puista on jo pudottanut lehtensä, ja nyt, kun vihdoin alkaisi olla enemmän syksyn värejä näkyvissä, tuntuu lopuistakin suorastaan satavan niitä lehtiä maahan. Minusta tämä syksy on ollut todella hieno, toivottavasti se jatkuu yhtä upeana myös nyt lokakuussa.

Kehäkukkia pihallani ruskan sijaan.

Nyt, kun kasvimaallani on enää kasvamassa lehti- ja ruusukaalia, voisi olla sopiva hetki koota pieni yhteenveto tämän kevään/kesän/syksyn kasvusta pihallani. Ai niin persilja kasvaa ja voi myös hyvin kasvimaallani vieläkin, ja monivuotiset ruohosipuli ja mansikka tietysti. Mansikkamaatani laajensinkin tänään istuttamalla rönsyjä toiseenkin kasvimaapenkkiin, kun olen vihdoin sain siivottua kuolleet herneet, kurkut ja kesäkurpitsat sieltä pois.

Ruiskaunokitkin kukkivat pihallani vieläkin.

Yritän olla toistamatta itseäni, no kovin paljon ;) Yleisesti minun pihallani tänä kesänä hyötykasvit menestyivät huonommin ja kesäkukat paremmin. Erityisen huonosti kävi lantuille, nauriille ja vesimeloneille, joita en saanut ollenkaan, nauriit kyllä kasvattivat komeat naatit, jotka jättivät lantut ja punajuuret varjoonsa, mutta nauriita tai lanttuja niihin ei kasvanut ollenkaan. Osassa oli juurissa jonkun otuksen tekemiä vaurioita toisissa ei näkynyt mitään syytä kasvamattomuudelle. Vesimelonin taimet kuolivat jo keväällä yksi toisensa jälkeen, en tiedä miksi, mutta koska olin jo alunperinkin ollut mielestäni niiden kanssa myöhässä en kylvänyt uusia siemeniä.

Lähes kaikki hyötykasvini kärsivät alkukesän kylmyydestä, ja aika kauan sain odotella sadon kypsymistä, mutta suurimmaksi osaksi olen ihan tyytyväinen saamaani satoon. Sainhan omalta pihaltani kuitenkin ihan kivasti syötävää. Salaatti oli ainoa, jota ei tarvinnut odotella, ja jota oli enemmän kuin tarpeeksi. Chilejä, paprikoita ja tomaatteja sain sitten odotella senkin edestä. Chilejä alkoi myöhäisen alun jälkeen kypsyä melkein liiankin nopeasti ja liikaakin. Tomaatit ovat kypsyneet sisällä oikein hyvin, ja loppujen lopuksi olenkin saanut tänä kesänä, no syksynä! runsaasti tomaatteja, tomaatteja ei kuitenkaan voi olla liikaa! Paprikat ovat kypsyneet sisälläkin erittäin hitaasti ja pikkuhiljaa, vieläkin osa on ihan vihreitä.

Osa auringokukista kukkii vielä.

Postauksen kuviksi valitsin tämän kesän menestyjät pihallani, kesäkukat! Kuviin pääsivät harvat ja valitut tapaukset edustamaan lajiaan; vielä kukkivat ruiskaunokit, kehäkukat, petuniat ja auringonkukat.

Enkä voi jättää petuniaa pois tästäkään postauksesta, vielä kukkii.

Sadonkorjuu

Eilen nostin maasta loput porkkanat ja palsternakat, samalla korjasin talteen muunkin vielä kasvamassa olleen sadon, paitsi ruusu- ja lehtikaalit jäivät vielä kasvamaan(?).

Palsternakkaa kasvatin tänä kesänä ensimmäistä kertaa, ja olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen siitä saamaani satoon. Olen niitä jo useamman kerran käyttänyt, nyt maassa oli vielä jäjellä kolme isoa ja kolme pikkuruista. Pikkupalsternakat päätyivät heti eilen pataan, isot odottelevat käyttöä jääkaapin vihanneslokerossa paperipussissa.

Porkkanoita oli maassa vielä enemmän kuin olin odottanut, olenhan niitä sieltä syönyt pitkin kesää. Valitettavasti eivät vaan olleet  kovin isokokoisia, ja todella pikkiriikkisiäkin oli paljon. Porkkanoistakin isoimmat ovat paperipussissa jääkaapissa odottelemassa käyttöä. Pienet käytin myös eiliseen ruokaan, huh, mikä homma niiden pikkuisten pesemisessä oli ;)

Ei ole minusta purjosipulin kasvattajaksi, ei. En todellakaan tiedä, miksi ne eivät kasvaneet, mutta eivät todellakaan kasvaneet. Paksuin oli ehkä pikkurillini paksuinen, eikä sormeni todellakaan ole paksut, ohuimmat olivat sitten ihan sellaisia ruohoja kuin keväällä istuttaessani ne. Ja kuvassa on koko purjosipulisatoni :) eli ei niistä kovin moni edes selvinnyt syksyyn, vaikka itse en ole sieltä yhtään purjon vartta hakenut. Muiden purjot ovat varmaankin tämän kokoisia jo ulos istutettaessa eli olisiko pitänyt esikasvattaa kauemmin? (tuntui vaan, että ne eivät kasvaneet silloinkaan, vaan lähinnä kituivat) No, mutta ensi kesänä sitten taas uusi yritys. Näistäkin pienimmät menivät eiliseen ruokaan, muutama isompi jäi jääkaappiin odottelemaan.

Yllättäen löysin kasvimaaltani yhden avomaankurkunkin, ihmeellisesti oli säästynyt pakkaselta, ja maistui oikein hyvältä. Avomaalle itsestään kasvanut tomaatti oli ilmeisesti pudottanut raakileensa maahan pakkaselta suojaan, kasvi oli paleltunut, mutta tämä raakile vaikutti vahingoittumattomalta, katsotaan kypsyykö sisällä, vai pilaantuuko. Tänään keräsin vielä viimeisistä pihalle unohtuneista (ämpäreissä ja vastaavissa isoissa "ruukuissa" talon seinustalla kasvaneneista) tomaateista loput raakileet sisälle kypsymään. Aika paljon oli jo pakkasen pehmentämiä, jotka valitettavasti jouduin heittämään pois, mutta osa ainakin vaikutti ihan kunnollisilta.

Ja jos ei minulta onnistunut purjon kasvatus niin ei onnistunut myöskään punajuurien. Kuvassa koko sato, 4 pienen pientä punajuurta, loput eivät olleet kasvaneet ollenkaan. No, jaa kukaan muu ei varmaan olisi viitsinyt edes kerätä näitä talteen, mutta minä käytin myös nämä siihen eiliseen ruokaani. Ja kyllä ne maistuivat hyvälle :)

En tiedä olisiko minun pitänyt korjata myös pienen pienet ruusukaalini, vai voisivatkohan ne vielä vähän kasvaa. No jäivät nyt vielä kuitenkin sinne kasvimaalle, toivottavasti eivät jäädy pilalle, söisin kuitenkin mieluummin pienen pienetkin ruusukaalini kuin en ollenkaan.

Tänään leikkasin kuolleet kosmokset pois, ja siivosin paljon muutakin kuollutta kasvustoa pois. Mutta miten ihmeessä näin pienessä pihassa onkin niin paljon sitä siivottavaa. Vieläkin jäi vaikka kuinka paljon tekemistä, jatkan kun ehdin ja jaksan. Oli kyllä todella mukava siivota pihaa, ilmakin oli mitä parhain, aurinko paistoi pilvien lomasta ja lämmitti juuri sopivasti, eikä liikaa.

Kaksi maljakollista tomaatteja

Tänään oli kylmä päivä ja yöksi on luvattu vielä kylmempää, joten vihdoin annoin periksi ja leikkasin  ulkona kasvavien tomaattieni oksat poikki, ja toin ne sisälle maljakkoon. Toivon, että kypsyvät nyt sitten siinä, kun ulkona eivät ehtineet. Osa tomaateista irtosi oksista (olivat jo jonkin verran punertuneita), joten ne ovat lautasella kypsymässä. Suurin osa tomaatin raakileista jäi kuitenkin kiinni oksiin, jotka laitoin kahteen maljakkoon.

En huomannut ottaa kuvaa aamulla heti, kun olin saanut kerättyä oksat maljakoihin. Tulin illalla myöhään kotiin, enkä pimeällä en saanut otettua tämän parempaa kuvaa.

Osa aikaisemmin sisälle kypsymään ottamistani tomaateista on "rypistynyt" ja kuivahtanut, ja siksi ajattelin, että kokeilen näiden "kypsyttämistä" näin maljakoissa. Kesälläkin otin pari katkennutta tomaatin oksaa sisälle ja ainakin niissä olleet raakileet kypsyivät maljakossa oikein hyvin. Ne tosin olivat kirsikkatomaatteja ja nämä ovat luumutomaatteja. Ja voi olla, että nyt tomaatit ovat kuivuneet jo ulkona liikaa, koska en ole enää jaksanut juurikaan kastella niitä, ja on ollut todella kuivaa pitkään. Tämänpäiväisestä sateestakaan eivät nämä tomaattini ehtineet hyötyä, mutta toivottavasti edes jotkut kasvini hyötyisivät vielä sateesta, eivätkä kuole kylmyyteen ensi yönä. Jännä juttu muuten, että viime yönä ja vielä tänä aamuna seitsemän aikaan oli noin kymmenen astetta lämmintä, mutta puoli kymmeneltä aamulla lämmintä oli enää neljä astetta, ja siinä paikkeilla se sitten pysyi suunnilleen koko päivän.

Kasvua kasvimaallani

Ihanat syyskuun säät ovat vaan jatkuneet. Edelleen on ollut päivisin lämmintä, aurinkoista ja kaunista. Puutarhassani ei kuitenkaan viime aikoina ole tapahtunut juuri mitään mainittavaa. Tai ehkä siellä tapahtuu vaan niin hitaasti, etten huomaa, kun sitä joka päivä katselen. Satoa olen saanut edelleen ja kesäkukkanikin kukkivat vieläkin. Porkkanat ja palsternakat ovat edelleen maassa, tosin olen niistä jo suurimman osan käyttänyt, viimeiset maissintähkät söin tänään ja löysin kasvimaalta vielä pikkuisen papujakin. Kesäkurpitsat ovat tehneet edelleen jatkuvasti uusia alkuja, niiden kasvu on tosin ollut melko hidasta, mutta ihan riittävää.

Yöt ovat olleet hieman turhan kylmiä, etenkin kun edelleenkin odotan tomaattieni kypsyvän ulkona. Nyt on kyllä luvattu kylmempää, joten joudun luultavasti pian ottamaan loput raakileet sisälle kypsymään. Tähän mennessä olen tuonut sisälle harvojen kypsien tomaattien lisäksi vain pari alinta oksaa raakileineen ja jonkun verran yksittäisiä maahan pudonneita raakileita.

Ruusukaalien kerät ovat edelleen pikkuisia, mutta elän toivossa, että näistäkin vielä saan satoa.

Olen jättänyt herneet kasvimaalleni kasvamaan, leikannut vaan huonot osat pois, ja nyt nämä ovat alkaneet taas kukkia, ja tuossa näkyy pieni palon alkukin.

Muidenkin kasvieni annan kasvaa niin pitkään, kun vaan kasvavat, leikkaan niistä vaan huonot osat pois. Liian pitkiksi kasvaneet tai kaatuneet kukat leikkaan maljakkoon, ja loput saavat jäädä kasvamaan.

Vihdoinkin punertaa

Vihdoin paprikat alkavat muuttua punaisiksi ja kypsyä, ruukut ovat olleet sisälläkin jo kaksi ja puoli viikkoa, ja vasta nyt ensimmäiset 'Californian Wonder' paprikat ovat alkaneet kypsyä.

 

Paprikat ovat kaiken lisäksi pieniä, ja yllä olevassa kuvassa on tällä hetkellä eniten punastunut yksilö.

Chilejä on sitä vastoin kypsynyt jo pidemmän aikaa siihen tahtiin, etten meinaa pysyä mukana vauhdissa. Nämä ovat tosin kauniita koristekasveinakin :) vaikken kaikkia ehtisi käyttää tai säilöä. Säilönyt olen tähän mennessä vain pakastamalla, koska en oikein ole löytänyt muuta sopivaa säilöntätapaa, varsinkin, kun näitä ei kuitenkaan kerralla kypsy kovin suurta määrää.

Myös 'Tiny Tim tomaatteja on kypsynyt ihan kiitettävään tahtiin. Toistaiseksi olen kyllä saanut kaikki kypsyneet syötyä, voisi ehkä sanoa, että hieman vähempikin olisi riittänyt, mutta toisaalta ei niitä nyt kuitenkaan varsinaisesti liikaa ole tullut. Etenkin, kun osa ruukuista on ollut vielä ulkona, ja siellä kypsyminen on ollut hieman hitaampaa.

Tomaattitoiveita

Toiveissa pitkä lämmin syksy, jotta tomaattini kypsyisivät ulkona. Aidan vieressä kasvavissa kolmessa 'Roma' luumutomaatissa on paljon raakileita, mutta vain muutamia kypsiä tomaatteja olen tähän mennessä saanut niistä. Tiedän, etteivät ne kaikki mitenkään voi ehtiä kypsyä ulkona ja joudun ottamaan loput jossain vaiheessa sisälle kypsymään, mutta kun nyt edes (suurin) osa kypsyisi ulkona.

Näissä kahdessa kuvassa on vain pieni osa kaikista raakileista, pikkusen, mutta vain hyvin vähän väriä on suurin osa raakileista saanut.

Tämä tomaatti kasvoi kasvimaalleni itsestään siemenestä. Taimen huomasin ensimmäisen kerran kesäkuussa, ja siinä se on saanut kasvaa kurkkujen keskellä ilman minkäänlaista hoitoa. Jossain vaiheessa muistan huomanneeni siinä pari kukkaa, mutten kiinnittänyt siihen silloin sen enempää huomiota. Tänään huomasin siinä kaksi isompaa ja yhden pikkuisen raakileen. Koko taimi ei ole varmaan puoltakaan metriä korkea ja se seisoo tukevasti pystyssä ilman mitään tukia. Leikkasin sen latvan, ainoan siinä kasvaneen varkaan ja alimmat lehdet pois, ja nyt toivon, että raakileet kypsyvät. Todella ihana yllätys kasvimaalla!

Kirsikkatomaatteja olen saanut ihan kivasti, sellaisenaan olen nitä syönyt. Muutaman 'Tiny Tim' -ruukun otin sisälle jo puolitoista viikkoa sitten, muut tomaatit ovat saaneet vielä olla ulkona. Sekä 'Red Cherry't että useimmat 'Tiny Tim'it ovat kypsytelleet tomaattejaan ihan hyvin ulkonakin. Kesäkuun kylmillä ulkona olleet 'Tiny Tim'it jäivät kyllä hyvin kitukasvuisiksi ja alkoivat raakileiden teon vasta hyvin myöhään, eikä niissä ole kaikissa vieläkään tainnut olla ensimmäistäkään kypsää tomaattia, ja lopuissakin vasta muutamia.

Päivän sato

Leikkasin taas tänään tomaateistani lehtiä, miten niissä onkin vieläkin niitä niin paljon, vaikka olen jo vaikka kuinka moneen otteeseen karsinut niitä. Samalla poimin kaksi kypsähköä tomaattia, jotka irtosivat, kun koskin niihin, ja yhden raa'an tomaatin poimin maasta, jonne se oli pudonnut, toivottavasti kypsyy sisällä.

Tänään syötäväksi päätyivät myös yksi syötävän kokoinen kesäkurpitsa, pari lehtikaalen lehteä ja pikkukippura avomaankurkku. Kesäkurpitsassa näytti olevan vielä muutama pieni alku tulossa, mikäli sää pysyy suotuisana. Lehtikaalia ei ole mitenkään runsaasti, mutta kyllä sieltä vieläkin jonkun lehden sillon tällöin saa. Avomaankurkkusatoni on ollut tänä kesänä erittäin surkea, tuonkin pikkuisen kurkun otin pois siksi, että se ei ole kasvanut pitkään aikaan yhtään, ja se kasvoi lähes kuolleen näköisessä taimessa. Vain yksi avomaankurkun taimista kasvoi edes jossain määrin kunnollisen kokoiseksi, mutta sekään ei ole montaa kurkkua tuottanut, kukkii tosin vieläkin, ja ainakin pari kurkkua on pian poimittavissa.

Sadepäivä

Tänään on ollut harmaa ja sateinen päivä. Luulen, että sade on ollut vaan hyväksi kasvimaille ja luonnolle muutenkin, ja minusta sadepäivä silloin tällöin on oikein mukavaa vaihtelua. Sitä paitsi auringonkukat oikein loistavat upeina pikkuaurinkoina tuon harmauden keskellä, ihanat keltaiset kukkani! Nyt vaan toivon, että sateen jälkeen tulisi riittävästi lämmintä ja auringonpaistetta, että maissit ja tomaatit kypsyvät. Kovin syksyiseltä on nyt tuntunut jo jonkun aikaa, olisin ihan mielelläni nauttinut vielä kesästä tämän kuukauden loppuun asti. Kesä menee aina niin nopeasti ohi, mutta toisaalta nautin kyllä syksystäkin.

Tässä vähän pihani väriloistoa harmaana päivänä sateisen välissä.

Ja tässä näkyy maissitkin.

Näissä tomaateissa (lajike on 'Roma') on aika paljon raakileita, kunpa vaan olisi tarpeeksi pitkään tarpeeksi lämmintä, että ehtisivät kypsyäkin.

Kasviksia wokkiin ja lautaselle

Elokuu alkoi, mutta tässä tulee vielä viimeiset heinäkuun kasvimaakuulumiset. Aloitin sadonkorjuun papujen ja lehtikaalin osalta eilen. Papuja olen jo odottanutkin, pelkäsin kyllä etten saa niitä tänä kesänä niitä ollenkaan, niin huonolta niiden kasvu näytti, eivätkä pensaspapuni koolla pilattuja olekaan, mutta näyttävät silti jonkin verran satoa tuottavan. Lehtikaalitkin olivat niin täynnä ötököiden syömiä reikiä, että vasta nyt ensimmäinen on kasvanut niin isoksi ja saanut jo reiätttömiä lehtiäkin aikaiseksi, että pääsin sitä käyttämään.

Ja koska en muistanut kuvata korjaamaani satoa, kuvasin aterian, jonka niistä valmistin.

Wokkasin silputtua lehtikaalia ja mangoldia, viher- ja ruohosipulia, sokeriherneitä sekä vihreitä papuja, jotka keitin ensin. Joukkoon laitoin aikaisemmin paistamani kanan paloja pakastimesta. Kanan olin maustanut paistaessani, vihanneksiin laitoin vain hieman suolaa ja mustapippuria. Lisäksi keitin riisiä. Salaatti kokonaisina lehtinä, viipaloidun tomaatin ja muutaman basilikan lehden kerä, salaatinkastikeeena tällä kertaa vain loraus oliiviöljyä. Kaikki aterian kasvikset omalta kasvimaalta.

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään lehtikaalista, enkä edes syönyt sitä, mutta ajattelin, että se sopii näiden muiden vihannesten kanssa wokattavaksi ja sopihan se. Hyvää tuli, saisinkohan jo seuraavaan wokkiini kesäkurpitsaa, vielä en raaskinut niitä käyttää, kun ovat vielä niin pieniä, eikä niitä edes näytä olevan kovin paljon tulossa.

Tuo tomaatti, josta osan olin syönyt jo aamulla leivän päällä, oli se ensimmäinen 'Roma' luumutomaattini. Seuraavia saankin sitten odottaa, muut raakileet ovat vielä pieniä. Joitakin kirsikkatomaatteja sen sijaan on jo pian kypsymässä. 'Roma' oli mielestäni oikein hyvän makuinen, ei makea, voimakas tai hapokas(en tiedä mikä olisi oikea sana tomaatin kirpeydelle), mutta aurinkoinen. Rakenteeltaan tomaatti oli hieman sosemainen, siemennestettä (hups, olikohan taas vähän outo sanavalinta) ei ollut paljon. Joku muistaakseni jossain kuvasi tätä pastatomaatiksi, ja voisin kuvitella, että se sopisi pastakastikkeeseen hyvin juuri tuon koostumuksensa vuoksi, kun siinä ei ole paljon siemeniä eikä nestettä.

Ensimmäinen paprikani on kypsymässä ihan kohta, sekin tai ainakin osa siitä saattaa päättyä wokattavaksi, ellen innostu syömään sitä sellaisenaan kokonaan. Ensimmäiset chilitkin ovat vihdoin alkaneet pikkuhiljaa punertua, niitä ainakin tulen käyttämään myös wokeissa.