Kaunista ja hyvää harmaan keskeltä

Jos marraskuu alkoikin kauniina ja aurinkoisena, niin siihen yhteen päivään se sitten jäikin. Eilen ja tänään on ollut niin synkän harmaata, pimeää koko päivän ja sataa vettä. Säätiedotusten mukaan samaa on luvassa, jossain päin on satanut sentään lunta. Täällä sataa silkkaa vettä, ja jos huonosti käy saattaa jossain vaiheessa olla luvassa räntääkin. Kaipaan jo aurinkoa, ja pitkä pimeä talvi on vielä edessä. Kunpa edes sataisi lunta, joka pysyisi kevääseen asti. En todellakaan toivo mitään paksuja hankia tai kovia pakkasia, minulle riittäisi ihan sellainen 5 cm:n lumikerros ja muutaman asteen pakkanen. Ja sitten ihan ennätysaikainen kevät.

Pihani on ihan masentavan huonosti hoidettu ja ruman näköinen, ruskean harmaa. Piristävänä yksityiskohtana kasvimaallani loistavat kaalit. Lehtikaalit ovat todella kauniin vihreitä, ja tänään löysin yllätyksekseni ruusukaaleistani vielä pieniä keriä. Luulin keränneeni jo kaiken sadon talteen niistä, mutta sain sieltä vielä pikkuisen syötävää tänäänkin. Nyt kun muistelen, niin jäihän niihin silloin viimeksi jotain ihan pikkuriikkisiä kerän alkuja jäljelle, kun poimin kaikki vähänkin syötävän kokoiset keräset (todella pieniä olivat kaikki ruusukaalini) pois, mutta en uskonut niiden enää näin myöhään syksyllä mihinkään kasvavan. Edelleen sinne jäi joitakin ihan pikkuriikkisiä kerän alkuja, mutta ne nyt ei ainakaan enää varmaan kasva mihinkään.

Lehtikaalikuvat ovat lauantailta, koska ulkona satoi tänään, enkä muistanut kuvata keräämiäni ruusukaaleja. Tosi kiva löytää satoa omalta kasvimaalta vielä näin marraskuussa, piristää tällaisena harmaana päivänä. Lehti- ja ruusukaaleja pitää muistaa kylvää ensi keväänäkin.

Kasvua ja kasvamattomuutta

Ehtiiköhän tänä vuonna kaikki lehdet pudota maahan ennen kuin ehdin ottaa ruskakuvia. Kun ei sitä kunnon ruskaa ole oikeastaan vielä ollut. Osa puista on jo pudottanut lehtensä, ja nyt, kun vihdoin alkaisi olla enemmän syksyn värejä näkyvissä, tuntuu lopuistakin suorastaan satavan niitä lehtiä maahan. Minusta tämä syksy on ollut todella hieno, toivottavasti se jatkuu yhtä upeana myös nyt lokakuussa.

Kehäkukkia pihallani ruskan sijaan.

Nyt, kun kasvimaallani on enää kasvamassa lehti- ja ruusukaalia, voisi olla sopiva hetki koota pieni yhteenveto tämän kevään/kesän/syksyn kasvusta pihallani. Ai niin persilja kasvaa ja voi myös hyvin kasvimaallani vieläkin, ja monivuotiset ruohosipuli ja mansikka tietysti. Mansikkamaatani laajensinkin tänään istuttamalla rönsyjä toiseenkin kasvimaapenkkiin, kun olen vihdoin sain siivottua kuolleet herneet, kurkut ja kesäkurpitsat sieltä pois.

Ruiskaunokitkin kukkivat pihallani vieläkin.

Yritän olla toistamatta itseäni, no kovin paljon ;) Yleisesti minun pihallani tänä kesänä hyötykasvit menestyivät huonommin ja kesäkukat paremmin. Erityisen huonosti kävi lantuille, nauriille ja vesimeloneille, joita en saanut ollenkaan, nauriit kyllä kasvattivat komeat naatit, jotka jättivät lantut ja punajuuret varjoonsa, mutta nauriita tai lanttuja niihin ei kasvanut ollenkaan. Osassa oli juurissa jonkun otuksen tekemiä vaurioita toisissa ei näkynyt mitään syytä kasvamattomuudelle. Vesimelonin taimet kuolivat jo keväällä yksi toisensa jälkeen, en tiedä miksi, mutta koska olin jo alunperinkin ollut mielestäni niiden kanssa myöhässä en kylvänyt uusia siemeniä.

Lähes kaikki hyötykasvini kärsivät alkukesän kylmyydestä, ja aika kauan sain odotella sadon kypsymistä, mutta suurimmaksi osaksi olen ihan tyytyväinen saamaani satoon. Sainhan omalta pihaltani kuitenkin ihan kivasti syötävää. Salaatti oli ainoa, jota ei tarvinnut odotella, ja jota oli enemmän kuin tarpeeksi. Chilejä, paprikoita ja tomaatteja sain sitten odotella senkin edestä. Chilejä alkoi myöhäisen alun jälkeen kypsyä melkein liiankin nopeasti ja liikaakin. Tomaatit ovat kypsyneet sisällä oikein hyvin, ja loppujen lopuksi olenkin saanut tänä kesänä, no syksynä! runsaasti tomaatteja, tomaatteja ei kuitenkaan voi olla liikaa! Paprikat ovat kypsyneet sisälläkin erittäin hitaasti ja pikkuhiljaa, vieläkin osa on ihan vihreitä.

Osa auringokukista kukkii vielä.

Postauksen kuviksi valitsin tämän kesän menestyjät pihallani, kesäkukat! Kuviin pääsivät harvat ja valitut tapaukset edustamaan lajiaan; vielä kukkivat ruiskaunokit, kehäkukat, petuniat ja auringonkukat.

Enkä voi jättää petuniaa pois tästäkään postauksesta, vielä kukkii.

Päivän sato

Leikkasin taas tänään tomaateistani lehtiä, miten niissä onkin vieläkin niitä niin paljon, vaikka olen jo vaikka kuinka moneen otteeseen karsinut niitä. Samalla poimin kaksi kypsähköä tomaattia, jotka irtosivat, kun koskin niihin, ja yhden raa'an tomaatin poimin maasta, jonne se oli pudonnut, toivottavasti kypsyy sisällä.

Tänään syötäväksi päätyivät myös yksi syötävän kokoinen kesäkurpitsa, pari lehtikaalen lehteä ja pikkukippura avomaankurkku. Kesäkurpitsassa näytti olevan vielä muutama pieni alku tulossa, mikäli sää pysyy suotuisana. Lehtikaalia ei ole mitenkään runsaasti, mutta kyllä sieltä vieläkin jonkun lehden sillon tällöin saa. Avomaankurkkusatoni on ollut tänä kesänä erittäin surkea, tuonkin pikkuisen kurkun otin pois siksi, että se ei ole kasvanut pitkään aikaan yhtään, ja se kasvoi lähes kuolleen näköisessä taimessa. Vain yksi avomaankurkun taimista kasvoi edes jossain määrin kunnollisen kokoiseksi, mutta sekään ei ole montaa kurkkua tuottanut, kukkii tosin vieläkin, ja ainakin pari kurkkua on pian poimittavissa.

Kaalimaan kuulumisia

En ole juurikaan kirjoittanut kaaleistani kesän aikana täällä blogissa ja se johtuu siitä, että niistä ei juurikaan ole ollut mitään kirjoitettavaa. Ne eivät kuolleet, mutta jotkin tuholaiset söivät ne todella reikäisiksi. Ne kasvoivat todella hitaasti ja huonosti ja luultavasti liian tiheässä, joten pariin otteeseen "harvensin" niitä kesän aikana, siis revin pienimmät ja huonoimmin kasvaneet pois suurempien tieltä. Koska olin onnistunut sotkemaan taimet, en pitkään aikaan yhtään tiennyt mitä kaaleja siellä oli jäljellä kasvamassa. Ihan varma en ole vieläkään kaikista, mikä kertoo aika paljon niiden tilasta.

Surkeat kuvat surkeista pikkuparsakaaleistani, niin selvyyden vuoksi vielä sanottakoon, että nämä ovat näiden pääkukinnot.

 

Leikkasin nämä kukinnot siis tänään pois, mutta jätin kasvit vielä optimismissani paikalleen, jos ne tekisivät vielä uusia pikkukukintoja. Olisi kai pitänyt repiä koko kasvit pois. Täytyy vielä mainita, että nuo pikkukukinnot maistuivat kitkeriltä, eivätkä ollenkaan hyviltä.

Kukkakaalit joko olivat kuolleet pieninä taimina tai olin harventanut ne pois jossakin vaiheessa. Yksi pieni kyssäkaali on vielä kasvamassa kaalimaalla, ja ainakin yhden huonon tiedän harventaneeni pois. Ruusukaaleista pienimpiä ja huonoimpia muistan repineeni pois, mutta niitä on kyllä joitakin siellä jäljelläkin, eivät vaan näytä tekevän niitä kaaleja, mutta saivat nyt kuitenkin vieläkin jäädä paikalleen. Lehtikaaleja olen myös muutamia repinyt pois, mutta on niitä siellä vielä siltikin. Vain yksi lehtikaali on kasvanut sen verran isoksi, että olen sen lehtiä vähän käyttänytkin, muiden kasvamista vielä odotan.

Lopuksi vähän iloisempi kuva. Kaalien edessä kasvaneet mangoldit (tai suurin osa niistä) alkoi jokin aika sitten kukkia. Osan kukkivista mangoldeista revin jo aikaisemmin pois, mutta nyt poistin vielä muutaman lisää (muutamia jätin vieläkin paikalleen kasvamaan). Mielestäni nämä olivat niin hauskan näköisiä ja huomasin niiden tuoksuvankin hyvältä, että toin muutaman oksan maljakkoon, viime postauksessa mainitsemieni, petunian oksien joukkoon.

Kasviksia wokkiin ja lautaselle

Elokuu alkoi, mutta tässä tulee vielä viimeiset heinäkuun kasvimaakuulumiset. Aloitin sadonkorjuun papujen ja lehtikaalin osalta eilen. Papuja olen jo odottanutkin, pelkäsin kyllä etten saa niitä tänä kesänä niitä ollenkaan, niin huonolta niiden kasvu näytti, eivätkä pensaspapuni koolla pilattuja olekaan, mutta näyttävät silti jonkin verran satoa tuottavan. Lehtikaalitkin olivat niin täynnä ötököiden syömiä reikiä, että vasta nyt ensimmäinen on kasvanut niin isoksi ja saanut jo reiätttömiä lehtiäkin aikaiseksi, että pääsin sitä käyttämään.

Ja koska en muistanut kuvata korjaamaani satoa, kuvasin aterian, jonka niistä valmistin.

Wokkasin silputtua lehtikaalia ja mangoldia, viher- ja ruohosipulia, sokeriherneitä sekä vihreitä papuja, jotka keitin ensin. Joukkoon laitoin aikaisemmin paistamani kanan paloja pakastimesta. Kanan olin maustanut paistaessani, vihanneksiin laitoin vain hieman suolaa ja mustapippuria. Lisäksi keitin riisiä. Salaatti kokonaisina lehtinä, viipaloidun tomaatin ja muutaman basilikan lehden kerä, salaatinkastikeeena tällä kertaa vain loraus oliiviöljyä. Kaikki aterian kasvikset omalta kasvimaalta.

En ole koskaan aikaisemmin tehnyt mitään lehtikaalista, enkä edes syönyt sitä, mutta ajattelin, että se sopii näiden muiden vihannesten kanssa wokattavaksi ja sopihan se. Hyvää tuli, saisinkohan jo seuraavaan wokkiini kesäkurpitsaa, vielä en raaskinut niitä käyttää, kun ovat vielä niin pieniä, eikä niitä edes näytä olevan kovin paljon tulossa.

Tuo tomaatti, josta osan olin syönyt jo aamulla leivän päällä, oli se ensimmäinen 'Roma' luumutomaattini. Seuraavia saankin sitten odottaa, muut raakileet ovat vielä pieniä. Joitakin kirsikkatomaatteja sen sijaan on jo pian kypsymässä. 'Roma' oli mielestäni oikein hyvän makuinen, ei makea, voimakas tai hapokas(en tiedä mikä olisi oikea sana tomaatin kirpeydelle), mutta aurinkoinen. Rakenteeltaan tomaatti oli hieman sosemainen, siemennestettä (hups, olikohan taas vähän outo sanavalinta) ei ollut paljon. Joku muistaakseni jossain kuvasi tätä pastatomaatiksi, ja voisin kuvitella, että se sopisi pastakastikkeeseen hyvin juuri tuon koostumuksensa vuoksi, kun siinä ei ole paljon siemeniä eikä nestettä.

Ensimmäinen paprikani on kypsymässä ihan kohta, sekin tai ainakin osa siitä saattaa päättyä wokattavaksi, ellen innostu syömään sitä sellaisenaan kokonaan. Ensimmäiset chilitkin ovat vihdoin alkaneet pikkuhiljaa punertua, niitä ainakin tulen käyttämään myös wokeissa.

Paahdetta ja rakeita

Lauantaiaamuna kannoin kaikki taimeni ulos. Yritin rakennella niille jonkinlaisia tuuli- ja aurinkosuojia, jotta ne selviytyisivät aurinkoisesta päivästä ulkona, mutta illalla kotiin tullessani totesin, että osa taimista oli kärsinyt sekä kuivuudesta, auringosta että tuulesta. Suurin osa taimista selvisi onneksi kuitenkin hyvin vähin tai olemattomin vaurioin.

Parhaimmat tomaatin taimeni olivat kärsineet eniten, ja olivat niin surkean näköisiä, että pelkäsin pahinta. Tuuli oli riepotellut niitä, ja ne olivat pahasti nuupahtaneita. Päätin istuttaa taimet kuitenkin heti illalla kasvimaahan, kuten olin aikoinutkin, kävi miten kävi. No nehän alkoivat toipua pikkuhiljaa, mutta sitten maanantaina saivat niskaansa raekuuron ja ensimmäisestä selvittyään vielä toisenkin, eikä ne rakeet olleet mitään ihan pieniä. Toisen raekuuron ja sen jälkeisen rankkasateen jälkeen tomaattien taimet olivat kyllä surkean näköisiä, mutta ihme kyllä menetin vain yhden, joka ei ollut alunperinkään kovin hyvä.

Tässä nämä moneen kertaan koetellut tomaatin taimeni, kuvasin tänä aamuna. Kuten näkyy ovat vähän kärsineitä, rakeet katkoi ja irrotti lehtiä, mutta näyttävät tänään kyllä jo paljon paremmilta kuin näyttivät maanantai-iltana.

Nuo pienet istutin vasta raekuuron jälkeen tuohon vanhaan kylmälaukkuun, nämä toiset selvisivät rakeista pienin vaurioin.

Oikeanpuoleisen pienen taimen istutin rakeiden tappaman taimen tilalle tiistaina. Valkoisessa astiassa kasvaa yksi maissin taimi ja siihen on myös kylvetty lauantai-iltana yksi maissin siemen. Tuohon eteen istutin esikasvattamiani kosmoskukan ja ruiskaunokin taimia, joiden toivon kasvavan pian ja peittävän nuo ämpärit taakseen.

 

Tomaattien edessä kaalimaa, kuvasin tänä iltana, kun vihdoin katsoin harson alle kunnolla. Ilmeisesti rakeet olivat katkoneet useita kaalin taimiakin. Istutin tilalle loput lehtikaalin taimet. Ei näytä kovin hyvältä, pieniä ja huonoja taimia. Parvekelaatikossa petunian taimia. Parvekelaatikoita siirtelen paikasta toiseen ainakin toistaiseksi.

Lauantai-iltana istutin myös maissit ulos. Maissien lomaan kylvin herneitä, ja tomaattien vierelle pensaspapuja. Sunnuntai-iltana istutin viisi avomaankurkkua ja kaksi kesäkurpitsaa. Olen istuttanut ulos pikkuhiljaa myös esikasvatettuja kukkia. Lähes kaikki taimeni ovat olleet ulkona yötä päivää lauantaiaamusta asti. Maanantain raekuuro tappoi yhden tomaatin lisäksi vain yhden kurkun, jonka tilalle kylvin heti uuden siemenen, ja muutaman petunian taimen. Paprikat, chilit, 'Tiny Timit' ym ruukuissa kasvattamani siirsin ennen ukkosen alkamista muka suojaan räystään alle, mutta rakeet ja vesi räiskyi kyllä joka puolelle tuulen puuskien puhaltaessa vuorotellen joka suunnasta, joten lehtiä lähti irti ja repeytyi niistäkin.

Maissit ja avomaankurkut tänä aamuna, harson alla lantut, nauriit ja punajuuret.

Tässä kuva samasta penkistä tänä iltana ilman harsoa. Parvekelaatikossa chilejä ja paprikoita sekä pari samettikukkaa.

Tiistaiaamuna istutin neljä 'Konsa' kurkun taimea, yhden kesäkurpitsan ja kolme tomaattia astioihin, yhden rakeiden runteleman tilalle ämpäriin, ja kaksi "varataimea" vanhaan kylmälaukkuun.

'Konsat', kesäkurpitsa, samettikukka, mansikat ja pienet tillin alut. Takareunaan olen kylvin herneitä tiistaiaamuna, mutta ne eivät ole vielä itäneet. Kylvin tänäaamuna myös vähän salaattia ja retiisiä tähän penkkiin.

Näissä laatikoissa ja niiden takana on ruukuissa chilejä, paprikoita, 'Tiny Tim' tomaatteja.

Perjantain purjot ja kaalit

Nyt on ollut niin kaunista ja lämmintä, etten ole ehtinyt ollenkaan blogiani kirjoittamaan, vaikka tämän lämpöaallon ja sateiden myötä pihassa ja puutarhassa onkin tapahtunut paljon edistystä. Perjantaina ei vielä ollut lämmintä, mutta kun lämmintä kerran oli luvattu niin...

Perjantaina istutin loput purjon taimet ulos, purjon esikasvatuksessa en onnistunut, vaan kaikki taimet olivat todella huonoja, ihan ohuita, eivätkä ne kasvaneet yhtään enää pitkään aikaan. On hyvin mahdollista, ettei yksikään perjantaina tai aikaisemmin istuttamistani lähde kunnolla kasvuun, mutta ensi vuonna yritän uudestaan.

Nuo tuskin havaittavat hennot ruohot kehikon etu- ja takareunassa yrittävät esittää purjon taimia. Oikeassa etukulmassa kaksi ruohosipulimätästä, itse esikasvatetut hentoiset tuskin näkyvissä ja toinen kaupasta ostettu. Ruohosipulien takana on salaattia ja retiisejä.

Istutin perjantaina myös joitakin kaalien taimia, osa viimeksi istuttamistani taimista oli kuollut, joten niiden paikat oli vapaana, tosin istutin nyt muutaman enemmänkin ja lisäksi kylvin muutaman kyssäkaalin siemenen. Kaalien taimien esikasvatus ei myöskään onnistunut, vaan nekin taimet ovat huonoja, mutta saa nyt nähdä miten niiden kanssa käy. Istuttamatta jäi vielä jonkun verran lehtikaalin taimia, joille pitää keksiä joskus myöhemmin joku kasvupaikka, mikäli kaikki ulos istutetut taimet lähtevät nyt kasvamaan.

Kaalimaa, jonka etukulmassa samettikukka ja edessä salaattia.

Kylvin perjantaina myös punaruotista mangoldia 'Rhubarb Chard', aikaisemmin kylvin valkearuotista 'White silver3' mangoldia. Perjantaina istutin myös kaksi samettikukkaa kasvimaapenkkien kulmiin.

Vähän ylipitkäksi kasvanut samettikukan taimi.

Nyt nuo kasvimaapenkit näyttävät jo hyvin erilaisilta, lisää istutuksia ja kylvöjä on tehty, lämmintä on riittänyt, mutta raekuurot ja rankat sateet ovat myös koetelleet. Mutta niistä lisää toisella kertaa.

Taimia, taimia, taimia...

Ulkoilutin tänäänkin taimiani vähän aikaa. Tuntui kyllä sen verran kylmältä ja tuuliselta, etten uskaltanut pitää niitä kovin kauan pihalla, vaikka ne olivatkin virittelemäni harsoaitauksen suojissa. Mutta miten tuntuu, että taimipurkit vaan lisääntyy joka kerta, kun haen niitä takaisin sisälle. Otin nyt samalla, kun kuskasin niitä ulos ja takaisin sisälle, myös kuvia, ja laskeskelin taimimääriä. Mitäköhän sitä tekisi kaikille ylimääräisille? Niin ja mitkä sitten on ylimääräisiä, eihän sitä edes vielä tiedä kuinka moni niistä selviytyy aikuiseksi.

Maissin taimia on tällä hetkellä yhteensä kahdeksan. Nämä kuusi isointa ulkoilivat ja alemassa kuvassa olevat kaksi pientä alkua saivat vielä pysyä sisällä. Lisäksi vielä kahteen purkkiin on kylvetty, mutta ne eivät ole vielä itäneet. Voi olla, että kahdeksan tainta olisi riittävästi, mutta kymmenen olisi parempi. Ei siis ainakaan ylimääräisiä maisseja vielä.

Samettikukan taimia on kymmenen eli ihan sopivasti, jos ne nyt kasvavat kunnolla.

Kuvassa näyttää olevan vain kahdeksan taimea, kaksi on jäänyt jonnekin. Nämä ovat todella erikokoisia, kuten näkyy. Yksi on oikein iso, ja kaikki muut pienempiä. Pienin tuollainen melko surkean näköinen tapaus. Aika monessa näkyi olevan jo nuppujakin. Tiedä sitten onko se hyvä vai huono, kun noin pienissä on nuppuja. (ei sentään tuossa pienimmässä)




Kurkun taimia on melko sopivasti, ehkä yksi ylimääräinen 'Beth Alpha', tai kaksi

Minulla on neljä taimea (+yksi siemen lisää kylvettynä) avomaankurkkua 'Marketmore'. Lisäksi minulla on kolme 'Konsan' taimea.

'Beth Alphaa' minulla on kolme taimea, mutta kun se ilmeisesti on partenokarppinen ja kaksi edellä mainittua eivät, joudun kasvattamaan sen sisällä. niin kolmelle taimelle ei kyllä mitenkään ole tilaa, joten ainakin yksi taimi jää ylimääräiseksi.

Tässä kuvassa ovat pienet 'Konsat' ja yksi 'Marketmore'.











Eri kaalien taimia oli yllättävän paljon.

No siis kukkakaalin taimia on kaksi, juuri sopivasti mikäli taimet selviävät. Luultavasti kasvimaalleni mahtuisi järkevästi juuri kaksi kutakin kylvämääni kaalilajia, mutta...

Parsakaalin taimia on kuusi, mutta en oikein tiedä kuinka moni näistä nyt sitten olisi ylimääräinen, kai ne nyt johonkin voisin saada mahtumaan?

Ruusukaalin taimia onkin sitten ainakin kymmenen, voi nimittäin olla, että joku purkki jäi vielä kuvasta pois. Valitettavasti nämä eivät kuitenkään ole kovin hyvän näköisiä taimia, joten en uskalla luopua vielä yhdestäkään, tai jos joku huolisi kaikkein surkeimman näköiset taimet, niin ne voisi ihan vapaasti kyllä viedä mukanaan.

Lehtikaalin siemeniä löysin kaupasta vasta vähän aikaa sitten, joten niiden taimet ovat vielä niin pieniä, että saivat olla sisällä. Taimia on sekä tässä ruukussa että tuossa toisessa taustalla näkyvässä ruukussa.








Taimia on paljon lisää, mutta jatkan juttua niistä huomenna. Huomenna sitten vuorossa ainakin tomaatit, paprikat ja chilit, ja niitähän kaikkia riittää.