Ankeita avokadoja

Minulla oli huonekasvina hieno siemenestä kasvatettu avokado. Nimenomaan oli, tai on se vieläkin olemassa, mutta hienon sijaan se on nyt huono. Ikuisena optimistina toivon edelleen, että siitä tulisi vielä jotain muuta kuin kuollut kasvi, mutta ei hyvältä näytä.

Minulla tällä hetkellä olevat 3 melko surkea näköistä siemenestä kasvatettua avokadoa.

Keväällä ja alkukesästä se näytti vielä todella hyvältä, suunnilleen samalta kuin vuosi sitten syksyllä, paitsi hieman isommalta. Loppukesästä se alkoi yhtäkkiä pudottaa lehtiään. Vein sen ulos, ja taisin melkein unohtaakin sen sinne. Ennen ilmojen kylmenemistä toin sen sisälle, lehtiä oli pudonnut ulkona lisää, ja niitä putoili koko ajan pikkuhiljaa lisää, myöhemmin toinen varsista alkoi kuivua. Ja nyt koko kasvi näyttää tosi surkealta, mutta siihen on kuitenkin tullut myös muutamia uusia lehtiä. Muut avokadonkasvatusyritykseni eivät ole tuottaneet kovin hienoja yksilöitä, mutta täytyy jatkaa yrityksiä.

Sirkutusta ja sirkeitä sitruksia

Monet pikkulinnut ovat vakituisia vierailijoita pihallani, erityisesti nyt syksyllä niitä on ollut paljon. Ne käyvät auringonkukissani syömässä siemeniä, myös esimerkiksi kasvimaalaatikoista ja nurmikolta näyttävät nokkivan syömistä. Niiden touhuja on hauska seurata, ja olen jättänyt kasvimaalleni tukikeppejä ja maissien varret pystyyn, koska linnut tykkäävät kiipeillä ja istuskella niiden päällä. Taitavatpa joistain niistä löytää joitain pikkuotuksia ruuakseenkin. Auringonkukat ovat saaneet myös olla paikallaan niin kauan kun ovat pysyneet pystyssä tai linnut  ovat syöneet kaikki siemenet, vielä niitä on jäljellä. Ensimmäisinä lakastuneista kukista otin siemenet talteen, linnut saavat niitä sitten talvella (osan säästän ensi vuoden kasvatuksia varten), mutta muuten olen siivonnut pois vain maahan laonneita auringonkukkia, niistäkin olen ottanut siemenet talteen mikäli niitä on niissä ollut (jäljellä). Punaiset/ruskeat auringonkukkani eivät ehtineet kukkia, harmikseni nuput paleltuivat ennen kuin ehtivät avautua.

Enimmäkseen pihallani lentelee talitiaisia, sinitiaisia ja varpusia, mutta myös ainakin punarintoja on näkynyt. Harmikseni sirkeät sirkuttajat eivät kuitenkaan ole suostuneet kuvattaviksi, joten kuvissa sirkeitä sitruksiani ;)

Kesällä 2013 kasvatin siemenistä myös sitruunoita, jotka huhtikuussa näyttivät tältä. Kuvasta ehkä näkee tai sitten, mutta katkaisin toisesta sitruunasta latvan, koska toivoin sen siten haarautuvan. Ja huhtikuussa (tuolloin 17.päivänä) kylvin 4 greipin siementä, jotka kaikki itivät melko nopeastikin. Kaikki sitrukseni olivat koko kesän erittäin huonolla hoidolla ulkosalla, säiden armoilla, välillä sentään kastelin tarvittaessa. Greipit olivat ihan pienissä ruukuissa, ja vasta kun ilmat lakoivat kylmentyä ja otin ne sisälle, siirsin ne isompiin ruukkuihin. Siis ne kolme, jotka minulla vielä oli jäljellä, yhden annoin isälleni joskus kesällä.

En oikein tiedä kumpi on parempi, tuo vapaasti kasvanut on kyllä ihan hyvän näköinen vielä, mutta saisi tehdä oksia sivullekin eikä vaan koko ajan kasvaa pelkkää pituutta. Tuo katkastu on kasvattanut kaksi latvaa, mutta hieman hassusti sivuun ja lähelle toisiaan, eli ei oikein hyvä. Mutta olkoot nyt toistaiseksi tuollaisia, leikkaan myöhemmin jos on tarpeen, tai heitän nämä pois ja kasvatan uudet, jos alkavat liian hankaliksi.

Kovin ovat hitaasti kasvaneet nämä greipit, mutta mitä muuta sitä oikeastaan voisi odottakaan, kun kiduttaa niitä pienissä ruukuissa, sateeessa ja paahteessa, kylmässä ja kuumassa, koko kesän. Muistaakseni nuo sitruunanikaan eivät kyllä viime syksynä olleet juuri tätä isompia, keväällä vasta alkoivat enemmän kasvaa, ja kesällä. Odotellaan ja seuraillaan miten näiden käy.

Viherkasveina mangot

Lähdin eilen kahden nuorimman veljeni kanssa kävelylle metsään tarkoituksenani valokuvata syksyistä luontoa. Parin tunnin lenkki tuli tehtyä ja kaunista luontoa katseltua, muuten oikein kiva lenkki, paitsi, että inhat hirvikärpäsetkin olivat vieläkin liikkeellä, ja ne valokuvat jäivät ottamatta. Sieniä onneksi löysimme, suppilovahveroista ja lampaankäävistä leivoimme iltapalaksi herkulliset piirakat, mutta yhtään valokuvaa en ottanut. En edes oikein tiedä miten siinä niin kävi, olisihan siellä ollut paljonkin kuvattavaa, tosin aurinko hieman temppuili piiloutuen pilvien taakse, joten metsässä oli hieman turhan hämärää kuvaamiseen. Veljeni sentään taisivat saada joitakin otoksia otettua, mutta vähälle jäi heilläkin tällä kertaa kuvaaminen. Enkä huomannut edes niitä sienipiirakoita kuvata. Joten tänään jatkan taas tarinaa viherkasveistani, joita olen kasvattanut kaupan hedelmien siemenistä.

Kerroin keväällä myös siemenestä kasvattamistani mangoista, täällä. Täältä näet kuvan myös niistä huhtikuussa. Nyt niitä on kaksi, pienin vaaleansinisessä ruukussa kasvanut kuoli. Ruukku oli oikeasti suojaruukku eli sen pohjassa ei ollut reikää, joten todennäköisesti tapoin sen joko kuivuuteen tai liikakasteluun. Mangot olivat suurimman osan kesästä ulkona, vein ne ulos heti, kun ulkona oli sen verran lämmintä, että ajattelin niiden selviävän ja toin sisälle, kun yöt alkoivat kylmetä.

Etualalla saviruukussa kasvava mango iti maaliskuussa, metalliämpärin mango on ollut kasvamassa siinä kesästä 2013 asti. Silti ne ovat nyt melkein samankokoiset. Tykkään näistä hedelmien siemenistä kasvattamistani viherkasveistani kovasti, mitäköhän muita vielä kokeilisin. Sitruksia olen jo kokeillut kasvatella, mutta niistä teen uuden postauksen.

Reilun vuoden vanhan avokadoni syyskuulumisia

Tänään siirrytäänkin puutarhastani sisätiloihin, kuten suurin osa elossa olevista kasveistanikin. Suurin osa puutarhan kasveista on kyllä jo tähän aikaan vuodesta kuollut, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Sisälle siirtynyt ruukkuviidakko harvenee pikkuhiljaa, kun paprikat, tomaatit ja chilit saavat satonsa kypsyteltyä, ja kaikkensa antaneina joutuvat sitten pois heitetyiksi. Talven tullen "puutarhaharrastukseni" siirtyy sisälle, ja luulenpa, että uusia hedelmien siemeniä päätyy multaan tämänkin talven aikana.

Eilen kylvin yhden tammen siemenen ruukkuun (toisen tökkäsin kasvimaan nurkkaan). Isäni pihassa olevan tammen alta nämä siemenet otin talteen. Olin hieman myöhässä, ja terhojen löytäminen oli aika haasteellista, linnut olivat nimittäin ehtineet syödä melkein kaikki terhot, vaikka niitä olikin paljon (vielä edellisellä kerralla, kun puuta katselin). Lopulta otin vain nuo kaksi siementä itselleni, ja isäni sai kylvää loput pihalleen (ja jonkun myös ruukkuun). Mielenkiinnolla odotan kasvaako niistä mitään.

Kirjoitin keväällä avokadostani, jonka kasvatin kesällä 2013 siemenestä. Täältä voit lukea mitä kirjoitin avokadostani keväällä, ja täällä on kuva siitä huhtikuussa. Kesällä avokadoni sai ulkoilla jonkun verran, mutta vaihtelevista säistä ja kasvin haastavasta ulkomuodosta johtuen sen ulkoilut jäivät melko vähäisiksi. Alkukesän ulkoilujen seurauksena sen varret taipuivat sivuille ja se alkoi kasvattaa kahta oksaa ylöspäin.

Tällaiselta avokadoni näyttää nykyään. Mielestäni se on kasvanut todella hauskan näköiseksi, mutta se vie todella paljon tilaa, ja sitä on hankala siirrellä. En kuitenkaan haluaisi leikata sitä ellei ole ihan pakko. Ihan liian pienessä ruukussa pienen pieni avokado, jonka laitoin kasvamaan keväällä, muistaisinkohan nyt siirtää sen isompaan ruukkuun.