tiistai 7. lokakuuta 2014

Sirkutusta ja sirkeitä sitruksia

Monet pikkulinnut ovat vakituisia vierailijoita pihallani, erityisesti nyt syksyllä niitä on ollut paljon. Ne käyvät auringonkukissani syömässä siemeniä, myös esimerkiksi kasvimaalaatikoista ja nurmikolta näyttävät nokkivan syömistä. Niiden touhuja on hauska seurata, ja olen jättänyt kasvimaalleni tukikeppejä ja maissien varret pystyyn, koska linnut tykkäävät kiipeillä ja istuskella niiden päällä. Taitavatpa joistain niistä löytää joitain pikkuotuksia ruuakseenkin. Auringonkukat ovat saaneet myös olla paikallaan niin kauan kun ovat pysyneet pystyssä tai linnut  ovat syöneet kaikki siemenet, vielä niitä on jäljellä. Ensimmäisinä lakastuneista kukista otin siemenet talteen, linnut saavat niitä sitten talvella (osan säästän ensi vuoden kasvatuksia varten), mutta muuten olen siivonnut pois vain maahan laonneita auringonkukkia, niistäkin olen ottanut siemenet talteen mikäli niitä on niissä ollut (jäljellä). Punaiset/ruskeat auringonkukkani eivät ehtineet kukkia, harmikseni nuput paleltuivat ennen kuin ehtivät avautua.

Enimmäkseen pihallani lentelee talitiaisia, sinitiaisia ja varpusia, mutta myös ainakin punarintoja on näkynyt. Harmikseni sirkeät sirkuttajat eivät kuitenkaan ole suostuneet kuvattaviksi, joten kuvissa sirkeitä sitruksiani ;)

Kesällä 2013 kasvatin siemenistä myös sitruunoita, jotka huhtikuussa näyttivät tältä. Kuvasta ehkä näkee tai sitten, mutta katkaisin toisesta sitruunasta latvan, koska toivoin sen siten haarautuvan. Ja huhtikuussa (tuolloin 17.päivänä) kylvin 4 greipin siementä, jotka kaikki itivät melko nopeastikin. Kaikki sitrukseni olivat koko kesän erittäin huonolla hoidolla ulkosalla, säiden armoilla, välillä sentään kastelin tarvittaessa. Greipit olivat ihan pienissä ruukuissa, ja vasta kun ilmat lakoivat kylmentyä ja otin ne sisälle, siirsin ne isompiin ruukkuihin. Siis ne kolme, jotka minulla vielä oli jäljellä, yhden annoin isälleni joskus kesällä.
En oikein tiedä kumpi on parempi, tuo vapaasti kasvanut on kyllä ihan hyvän näköinen vielä, mutta saisi tehdä oksia sivullekin eikä vaan koko ajan kasvaa pelkkää pituutta. Tuo katkastu on kasvattanut kaksi latvaa, mutta hieman hassusti sivuun ja lähelle toisiaan, eli ei oikein hyvä. Mutta olkoot nyt toistaiseksi tuollaisia, leikkaan myöhemmin jos on tarpeen, tai heitän nämä pois ja kasvatan uudet, jos alkavat liian hankaliksi.

Kovin ovat hitaasti kasvaneet nämä greipit, mutta mitä muuta sitä oikeastaan voisi odottakaan, kun kiduttaa niitä pienissä ruukuissa, sateeessa ja paahteessa, kylmässä ja kuumassa, koko kesän. Muistaakseni nuo sitruunanikaan eivät kyllä viime syksynä olleet juuri tätä isompia, keväällä vasta alkoivat enemmän kasvaa, ja kesällä. Odotellaan ja seuraillaan miten näiden käy.

2 kommenttia:

  1. Mä sain teininä appelsiinin siemenestä kasvatettua reilut 50 cm korkeen kasvin, mutta kun olin muutaman viikon pois, niin äitini "hellässä huomassa" se päätti päivänsä. Nyt vuos sitten vappua ennen pistin sitruunan ja appelsiinin siemeniä itämään, ja ovat nyt ( vasta ) reilut 10 cm korkeita. Loppukesällä tökkäsin vesimelonin siemenen multaan ja se on nyt viitisen senttiä korkea. Ans kattoo, miten se jakselee talven jälkeen :D

    VastaaPoista
  2. Sitruksia on hauska kasvatella siemenistä, kun itävät niin helposti. Toivottavasti sitruunoillesi ja appelsiineillesi käy tällä kertaa paremmin ;) Mulla tuo korkein sitruuna on yli puoli metrinen, kesän aikana ihmeesti venähti, greipit ovat selvästi alle 10 cm:ä, mutta ehkä nekin vielä joskus kasvavat. Appelsiineja mulla ei vielä olekaan, niitä täytyykin vielä saada ;) Vesimeloni onkin mielenkiintoinen, kuulisin mielelläni sitten keväällä, että mitä se talvesta tykkäsi.

    VastaaPoista