Hiljaista ja hidasta

Loppusyksyn harmaus ja pimeys ovat tuoneet pitkän hiljaisuuden tähän blogiin. Tämän blogistin puutarha ja blogisti itse taitavat talvihorrostaa. Hiljaisuudessa kerätään voimia ja tehdään suunnitelmia uuden kasvukauden varalle. Minä ja kasvini kaipaamme jo valoa, vaikka vielä on edessä yhä pimeneviä päiviä.

Puolitoista viikkoa sitten kylvämistäni siemenistä vain yksi on itänyt. Se iti melko nopeasti, ja tänään se näyttää tuolta, valon puute vaivaa. Eipä siitä taida mitään kunnollista tullakaan, mutta halusinkin vain nähdä itävätkö hunajamelonista otetut siemenet, voin sitten keväällä kylvää niitä uudestaan. Papaijan siementen itäminen kesti keväälläkin niin kauan, että saattavat hyvinkin vielä joskus itää. Granaattiomenan siementen itämisestä minulla ei ole mitään tietoa, ehkä nekin ovat hitaita itämään. Niistä mysteerisiemenistä ei tietenkään ole mitään tietoa, olisi kyllä kiva, jos itäisivät. Tammen siemenen kylvin jo lokakuun alussa, eikä sekään ole itänyt. Sen en enää usko itävänkään, mutta en ole vaan saanut vielä heitettyä sitä poiskaan. Isäni nimittäin kylvi, muutamaa päivää aiemmin kuin minä, myös ruukkuun tammen siemenen, ja se iti melko nopeasti ja taimi on nyt jo noin kymmensenttinen.